Arvot vs. tarpeet. Kuinka löytää merkityksellisyyteen uusia tulokulmia Maslow'n tarvehierarkian avulla

Merkityksen mysteeri

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miksi jo saavutetut unelmat ja tavoitteet eivät aina tuo mukanaan sitä syvää tyytyväisyyttä, jota odotit? Ehkä olet saanut vakaan työpaikan, mukavan kodin tai jopa unelmoimasi parisuhteen, mutta tunnet silti jonkin puuttuvan. Tämä tämäntyyppinen tilanne ei tarkoita, että olisit tehnyt mitään väärin – päinvastoin. Se kertoo siitä, että meidän on aika katsoa asioita hieman eri perspektiivistä, katsoa tarvehierarkian ja arvojen merkitykseen.

Abraham Maslow, tunnettu psykologi, loi aikoinaan tarvehierarkian, jonka avulla voimme ymmärtää ihmisten tarpeita.

Maslow'n tarvehierarkia luotiin vuonna 1943, kun Abraham Maslow julkaisi artikkelinsa "A Theory of Human Motivation" ("Teoria inhimillisestä motivaatiosta") lehdessä Psychological Review. Tämä teoria oli Maslow'n vastaus sen aikaisiin psykologiaan liittyviin suuntauksiin, jotka keskittyivät usein pelkästään ihmisen ongelmiin ja patologioihin. Maslow halusi luoda mallin, joka huomioisi ihmisen positiivisen kasvun mahdollisuudet ja keskittyisi ihmisen vahvuuksiin, kuten itsensä toteuttamiseen ja luovuuteen.

Tarvehierarkia syntyi Maslow'n halusta ymmärtää, mikä ajaa ihmisiä kohti täyttymyksellistä ja merkityksellistä elämää. Hänen teoriansa mukaan ihmisen motivaatiot perustuvat viiteen hierarkiseen tasoon, jotka alkavat perustarpeista ja etenevät kohti itsensä toteuttamista:

1. Fysiologiset tarpeet (ruoka, vesi, lepo)
2. Turvallisuuden tarpeet (turvallisuus, vakaus)
3. Sosiaaliset tarpeet (rakkaus, yhteenkuuluvuus)
4. Arvostuksen tarpeet (itsekunnioitus, kunnioitus muilta)
5. Itsensä toteuttamisen tarpeet (henkinen kasvu, luovuus, potentiaalin saavuttaminen)

Maslow'n hierarkia heijastaa hänen humanistista näkemystään, jossa ihmisen hyvinvointi perustuu siihen, että hän pystyy saavuttamaan henkilökohtaiset tavoitteensa ja kokemaan elämän merkityksellisenä. Vaikka hierarkia esittää, että perustarpeiden, kuten turvallisuuden ja ravinnon, tulisi olla tyydytettyinä ennen siirtymistä ylempiin tarpeisiin, Maslow itse myöhemmin selvensi, ettei tämä ole ehdoton sääntö. Taitelija voi esimerkiksi kokea suurta merkityksellisyyttä, motivaatiota ja täyttymystä luodessaan teoksia, ollessaan rentona ja korkeassa vireystilassa, flow-tilassa, vaikka ei olisikaan muistanut syödä tai levätä. Tämä osoittaa, että merkitys voi syntyä myös hetkissä, jolloin alempia tarpeita ei ole täysin tyydytetty, ja se vie meidät syvemmälle ymmärrykseen siitä, mitä todellinen täyttymys tarkoittaa.

Kysymys ei siis ole vain tarpeiden täyttämisestä, vaan siitä, miten löydämme syvempää merkitystä omassa elämässämme ja tekomme kautta

Tarpeet eivät määritä arvoasi

Monesti meitä ohjaavat tarpeet. Haluamme tulla nähdyiksi, hyväksytyiksi ja arvostetuiksi, mikä on täysin inhimillistä. Maslow'n mukaan tämä kuuluu sosiaalisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin, jotka tulevat vasta perustarpeiden jälkeen. Ongelmana on, että vaikka saavuttaisimme kuinka paljon tahansa, se voi tuntua hetkelliseltä. Miksi? Koska tarpeiden täyttymisen jälkeen jäljelle jää aina kysymys: "Entä nyt, mitä seuraavksi?"

Se, mitä todella etsimme, ei ole vain tarpeiden täyttymistä – me kaipaamme merkitystä. Ja merkitys syntyy arvoista, ei saavutuksista. Maslow’n pyramidin huipulla on itsensä toteuttaminen, ja tämä tapahtuu silloin, kun alamme elää arvojemme mukaan. Se ei ole jotain, mikä tulee ulkoisesta maailmasta, vaan jotain, mikä kumpuaa sisältäpäin.

Arvot. Kompassi kohti merkitystä

Arvot ovat kuin kompassi, joka ohjaa meitä läpi elämän valintojen. Mikä on meille tärkeää. Ne eivät ole saavutuksia, vaan elämän suuntaviivoja, jotka kertovat meille, millaisena haluamme nähdä itsemme ja millaista elämää haluamme elää. Voit esimerkiksi arvostaa rehellisyyttä, myötätuntoa tai luovuutta – ja nämä arvot voivat ohjata omaa tekemistä, kommunikointia ja ajatuksia. Kun teet päätöksiä arvojesi pohjalta, elämä tuntuu tarkoituksenmukaiselta, asiat tuntuvat kehossa oikeilta, vaikka et saisikaan heti ulkoista tunnustusta.

Maslow uskoi, että itsensä toteuttaminen on mahdollista vasta, kun elämme arvojemme mukaisesti. Tämä ei tarkoita sitä, että tarpeet ja turvallisuus eivät olisi tärkeitä. Mutta ne eivät yksinään riitä antamaan elämälle syvempää merkitystä. Merkitys syntyy siitä, että tiedät, kuka olet (identiteetti), ja elät sen mukaan.

Tasapaino tarpeiden ja arvojen välillä

Kun opimme tunnistamaan omat arvomme ja toimimaan niiden mukaan, elämämme alkaa tuntua kokonaisemmalta. Maslow'n tarvehierarkia antaa meille oivalluksen siitä, että tarvitsemme perustarpeidemme täyttämistä – mutta sen ei pidä olla kaikki. Meidän täytyy löytää tasapaino tarpeiden ja arvojen välillä. Täyttämällä tarpeemme arvojemme kautta löydämme syvemmän tyydytyksen.

Esimerkiksi, jos arvosi on yhteys, voit täyttää sen rakentamalla aidon suhteen toisiin ihmisiin. Jos arvosi on kasvu, voit löytää tapoja oppia ja kehittyä jokaisessa päivässä. Tällöin elämän merkitys ei ole pelkästään ulkoisten asioiden saavuttamista, vaan niiden sisäinen kokeminen.

Meidän ei tarvitse luoda valtavia odotuksia ja paineita, etsiä ikään kuin täydellisyyttä usealla eri elämän osa-alueella elääksemme merkityksellistä elämää. Voimme aloittaa jo tänään, tässä ja nyt. Arvojen tunnistaminen ja niiden mukaan eläminen on avain oman totuuden ja autenttisuuden kautta elämiseen. Kun opit elämään arvojesi pohjalta, jokainen päiväsi voi tuntua merkitykselliseltä, riippumatta siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu.

Maslow’n opit osoittavat meille, että merkitys löytyy syvemmältä kuin pelkkien tarpeiden täyttämisestä. Se löytyy siitä, miten elämme päivittäin – arvojemme ohjaamana.

Itse käytän työssäni Russ Harrisin ja Arto Pietikäisen arvomateriaaleja ja annan asiakkailleni konkreettisia keinoja, joilla tuoda omia arvoja näkyvämmin esille arjessa.

Lämmöllä,

Reetta